AirReceiver AirPlay Cast DLNA

Analysoinut Appwesome

Joskus kodin laitteet eivät keskustele keskenään niin vaivattomasti kuin toivoisin: puhelimessa on sisältöä, mutta olohuoneen näytölle saaminen vaatii oikean vastaanottimen ja oikean tavan lähettää kuva tai ääni. AirReceiver AirPlay Cast DLNA on Androidille tehty vastaanotinsovellus, jonka idea on yhdistää useita tunnettuja suoratoistotapoja samaan paikkaan. Minusta sen arvo näkyy etenkin silloin, kun kotona on eri valmistajien laitteita eikä yhden merkin ratkaisu sovi kaikille.

Vastaanottimen rooli ratkaisee

On hyvä erottaa tämä sovellus puhelimesta sisältöä lähettävästä sovelluksesta. AirReceiverin tehtävä on vastaanottaa yhteensopivalta laitteelta tuleva sisältö Android-laitteella; se ei itsessään ole elokuvapalvelu eikä ratkaise sitä, onko lähettävän sovelluksen sisältö ylipäätään siirrettävissä. Jos esimerkiksi haluan näyttää puhelimessa olevan kuvan, vastaanotin voi olla kätevä välietappi. Jos taas tavoite on katsoa suoratoistopalvelun ohjelmaa, palvelun oma lähetys- tai televisiosovellus saattaa olla suoraviivaisempi valinta.

Tämä ero vaikuttaa myös käyttöönoton odotuksiin. Vastaanottimen pitää olla laitteessa, johon haluan sisällön, ja lähettävän puhelimen tai tietokoneen on pystyttävä löytämään se sopivan menetelmän kautta. Siksi en arvioisi sovellusta pelkän asennuksen perusteella: käytännön sopivuus riippuu siitä, mitä laitteita jo omistan ja millä tavalla tavallisesti jaan sisältöä. Jos lähettäjän ja vastaanottimen yhdistelmä toimii kotiverkossani, sovellus voi säästää erilliseltä laitehankinnalta. Jos ei, maksullinen sovellus ei yksin muuta yhteensopimatonta laitetta sopivaksi.

Luottamus alkaa näkyvistä valinnoista

Kun sovelluksen tarkoitus on vastaanottaa sisältöä lähiverkossa, pysähdyn miettimään myös sitä, milloin vastaanotin on käytössä ja mitä laitteita ympäristössäni näkyy. Tämä ei ole syy olettaa mitään erityistä tiedonkeruusta tai tietoturvasta, vaan käytännöllinen muistutus: kotona suoratoistaminen on eri tilanne kuin avoimessa tai jaetussa verkossa. Käytän tällaista vastaanotinta mieluiten tutussa verkossa ja tarkistan lähettävästä laitteesta, että valitsen oikean kohteen ennen kuin aloitan toiston.

Arjen kannalta hyödyllisin käyttäjän hallintakeino on pitää tarkoitus selkeänä: käynnistän vastaanoton silloin, kun haluan jakaa sisältöä, ja lopetan sen, kun käyttö on ohi. Jos kotona on vieraita tai useita verkkoon yhdistettyjä laitteita, tarkistan myös, ettei puhelin lähetä sisältöä vahingossa väärään näyttöön. Nämä ovat yleisiä hyviä tapoja lähiverkon suoratoistossa, eivät väitteitä sovelluksen erityisistä käyttöoikeuksista tai asetuksista. Minulle olennainen kysymys on, pystynkö itse tunnistamaan oikean lähettäjän ja vastaanottimen joka käyttökerralla.

Luottamuksen arvioinnissa suosin näkyviä valintoja suurten lupausten sijaan. En päättele sovelluksen tietokäytännöistä tai käyttöoikeuksista mitään sellaista, mikä ei näy omassa käytössäni; siksi harkitsen ostoa ennen kaikkea sen perusteella, ratkaiseeko vastaanotintoiminto todellisen tarpeeni. Jos laitteeni tarjoavat jo toimivan tavan siirtää sisältöä, uuden sovelluksen lisääminen ei välttämättä tuo tarpeeksi hyötyä. Jos taas eri lähteiden yhdistäminen yhteen Android-vastaanottimeen on minulle toistuva tarve, maksullinen kertaratkaisu voi tuntua järkevältä.

Mikä ihme tämä AirReceiver oikein on?

Ensinnäkin, puhutaan siitä, mikä AirReceiver AirPlay Cast DLNA oikein on. Kyseessä on sovellus, joka tekee Android-laitteestasi AirPlay- ja DLNA-vastaanottimen. Tämä tarkoittaa, että voit suoratoistaa musiikkia, videoita ja kuvia suoraan iOS-laitteiltasi, Mac-tietokoneeltasi tai jopa muilta DLNA-yhteensopivilta laitteilta suoraan Android-laitteeseesi. Se kuulostaa melko siistiltä, eikö vain?

Asennus ja käyttö

Tämä sovellus on todella helppo asentaa. Latasin sen Google Play -kaupasta, ja se oli käyttövalmis muutamassa minuutissa. Käyttöliittymä on yksinkertainen ja intuitiivinen, joten ei tarvitse olla tekninen nero saadakseen kaiken irti tästä sovelluksesta.

Kun sovellus on asennettu, se alkaa automaattisesti vastaanottaa AirPlay- ja DLNA-signaaleja. Voit nauttia lempimusiikistasi tai elokuvistasi suuremmalla näytöllä tai paremmalla äänentoistojärjestelmällä ilman suurta vaivaa. Tämä on todellinen pelastus kotibileissä tai silloin, kun haluat vain rentoutua kotona.

Yhteensopivuus ja suorituskyky

Yksi parhaita puolia AirReceiverissä on sen yhteensopivuus. Se tukee useita protokollia, kuten AirPlay, Google Cast ja DLNA, joten voit yhdistää lähes mihin tahansa laitteeseen. Testasin sitä iPhonella, iPadilla ja jopa PC:lläni, ja se toimi saumattomasti kaikilla laitteilla.

Suorituskyky oli vaikuttava. Ei ollut havaittavia viiveitä tai katkoksia, ja kuvanlaatu pysyi terävänä ja kirkkaana. Musiikki kuulosti upealta, ja videoiden toisto oli sujuvaa. Olin erityisen iloinen siitä, kuinka hyvin sovellus toimi myös vanhemmilla laitteilla.

Arki ratkaisee, ei pelkkä protokollalista

Konkreettinen käyttötilanne on vaikkapa se, että ystävä näyttää puhelimellaan matkakuvia ja haluaa vaihtaa puhujalta toiselle ilman kaapelien etsimistä. Jos Android-laite toimii vastaanottimena samassa kodin verkossa, AirPlay-, Cast- tai DLNA-tavan valinta voi tarjota joustavamman reitin kuin yhden valmistajan oma järjestelmä. Vastaavasti voin siirtää tietokoneella olevan esityksen tai kotivideon näkyville ilman, että minun tarvitsee ensin lähettää tiedostoa viestisovelluksella itselleni.

Hyödyllinen pieni työtapa on päättää jo ennen lähettämistä, haluanko peilata koko näytön vai lähettää vain yksittäisen median, jos lähettävä laite ja sovellus tarjoavat molemmat vaihtoehdot. Yksittäisen videon tai kuvan lähettäminen jättää puhelimen usein paremmin omaan käyttöön; näytön peilaus taas sopii esimerkiksi sovelluksen esittelyyn, mutta ilmoituksetkin voivat tulla näkyviin. Tämä ero ei ole AirReceiverin yksin määräämä ominaisuus, vaan lähettävän laitteen tapa toimia, mutta sen huomioiminen tekee käytöstä hallitumpaa ja vähentää vahinkoja yhteisessä huoneessa.

Toinen käytännön vinkki on kokeilla ensin lyhyttä, harmitonta sisältöä ennen pitkää elokuvaa tai tärkeää esitystä. Näin huomaan ajoissa, löytävätkö laitteet toisensa ja onko ääni menossa haluamaani paikkaan. Jos yhteys ei muodostu, tarkistan ensin, ovatko laitteet samassa lähiverkossa ja onko vastaanotin käynnissä. Tämä on usein hyödyllisempää kuin sovelluksen asentaminen uudelleen tai oletus siitä, että vika on videossa. Verkkojen erottelu, reitittimen asetukset ja lähettävän sovelluksen rajoitukset voivat vaikuttaa siihen, löytyykö vastaanotin.

Milloin AirReceiver on järkevä ostos?

softmedian sovellus kuuluu videon toiston ja muokkauksen alueeseen, vaikka sen vahvin rooli on tässä ennen kaikkea vastaanottaminen ja laitteiden yhdistäminen. Se on maksullinen, hinnaltaan 3,09 euroa, ja nykyinen versio on 5.1.7. Sovellukselle ilmoitetaan 3,4 tähden keskiarvo 789 arviosta; käyttäjäarvosteluja on 477 ja asennuksia yli 100 000. Nämä luvut kertovat, että sitä on käytetty laajasti, mutta eivät yksin ennusta, toimiiko se juuri minun laiteparillani. Ikäluokitus on PEGI 3, ja sovellus on julkaistu 2.4.2013. Androidin vähimmäisvaatimuksena on versio 5.0.

Minulle ostos on perustelluin silloin, kun vastaanotto-ominaisuutta tarvitaan toistuvasti ja kotona on sekoitus Applen, Androidin ja DLNA-yhteensopivia laitteita. Jos käytän vain yhtä puhelinta ja yhtä televisiota, niiden oma lähetysominaisuus tai valmistajan sovellus voi olla yksinkertaisempi eikä vaadi erillistä vastaanotinsovellusta. Jos taas haluan hyödyntää vanhaa Android-laitetta vastaanottimena, AirReceiverin moniprotokollainen lähestymistapa voi olla kiinnostava vaihtoehto — kunhan juuri kyseisen laitteen näyttö, ääni ja verkkoyhteys sopivat tehtävään.

Vertailussa tavallisiin vaihtoehtoihin ero on käyttötavassa. Erillinen suoratoistolaite tarjoaa yleensä oman television käyttöliittymän, kun taas AirReceiverin idea on muuttaa Android-laite vastaanottajaksi. Kaapeli puolestaan on ennustettava ja riippumaton langattoman verkon löytämisestä, mutta se rajoittaa liikkumista ja voi vaatia oikean sovittimen. Valmistajakohtainen ratkaisu saattaa olla helpompi, jos kaikki laitteet ovat samasta ekosysteemistä. AirReceiver kiinnostaa eniten silloin, kun yhteensopivuuden joustavuus painaa enemmän kuin erillisen television käyttöliittymän mukavuus.

Missä voi tulla vastaan kitkaa?

Usean protokollan tuki ei tarkoita, että jokainen sisältö ja jokainen laitepari toimisi samalla tavalla. Vastaanottimen löytyminen voi riippua verkosta, ja osa sovelluksista voi rajoittaa sisältönsä lähettämistä. Siksi en lupaisi sen korvaavan jokaista televisiota tai suoratoistolaitetta. Jos tärkein käyttötarpeeni on tietyn palvelun ohjelmien katsominen, tarkistan ensin, voinko käyttää palvelua suoraan televisiossa tai sen omalla vastaanottimella. Näin vältyn ostamasta yleiskäyttöistä siltaa tilanteeseen, jossa tarvitsen vain yhden palvelun varman toiston.

Myös vanha Android-puhelin tai tabletti voi olla kätevä kokeilualusta, mutta jatkuva vastaanottokäyttö voi olla sille eri asia kuin satunnainen kuvan näyttäminen. Käytännössä laite on pidettävä käyttövalmiina, ja sen sijoittelu sekä liittäminen näyttöön tai kaiuttimiin vaikuttavat kokemukseen. En siis arvioisi ratkaisua vain sovelluksen hinnan perusteella: jos tarvitsen lisäksi kaapelin, sopivan näytön tai uuden verkkolaitteen, kokonaisuus ei välttämättä ole enää yksinkertaisin vaihtoehto.

Mahdolliseen katkokseen kannattaa suhtautua järjestelmällisesti. Tarkistan ensin, onko lähettäjä samassa verkossa, näkyykö oikea vastaanotin ja toimiiko sama sisältö toisella lähetyskerralla. Jos musiikki toimii mutta videopalvelun sisältö ei, ero voi johtua lähdesovelluksesta eikä vastaanottimesta. Jos taas ääni kuuluu mutta kuva ei näy odotetusti, testaan tavallisen kuvan tai paikallisen videon ennen kuin teen johtopäätöksiä laitteiden yhteensopivuudesta. Tällainen rajattu testaus säästää aikaa ja kertoo, missä kohtaa ketjua ongelma todennäköisesti syntyy.

Käyttäjän hallinta ja harkittu käyttö

AirReceiverin vastaanotintehtävä tekee siitä luontevan valinnan jaettuun kotiympäristöön, mutta en jättäisi lähettämistä huolimattomaksi. Ennen kuvien, viestien tai muun henkilökohtaisen sisällön näyttämistä varmistan, että valittuna on oikea vastaanotin ja että sisältö sopii kaikkien nähtäväksi. Näytön peilaus voi näyttää muutakin kuin varsinaisen videon, joten yksittäisen tiedoston lähettäminen on usein parempi, jos tarkoitus on jakaa vain yksi kuva tai kappale.

Jos verkkoa käyttävät muutkin ihmiset, vastaanottimen nimi ja sijainti kannattaa pitää mielessä, jotta en valitse vahingossa naapurin tai vierashuoneen laitetta. Tämä on erityisen tärkeää, kun useita vastaanottimia näkyy samassa valikossa. Minusta paras käytäntö on tehdä ensimmäinen yhteydenotto rauhassa ja varmistaa tulos näytöltä ennen kuin jatkan. Näin sovelluksen joustavuus ei muutu epäselväksi laitelistaksi juuri silloin, kun vieraat odottavat kuvien alkavan.

Tietosuojasta en tekisi pitkälle meneviä päätelmiä pelkän käyttötarkoituksen perusteella. Sovelluksen valintaa pohtiessani keskityn siihen, mitä itse voin hallita: käytän tuttua verkkoa, valitsen kohteen tietoisesti ja lopetan jakamisen, kun sille ei enää ole tarvetta. Jos haluan varmistua käyttöoikeuksista tai tietojen käsittelystä, tarkistan ne sovelluksen omista näkyvistä asetuksista ja käyttöjärjestelmän sovellustiedoista ennen käyttöönottoa. Tämä on järkevää erityisesti silloin, kun vastaanottimeksi päätyy laite, joka on muutenkin yhteisessä käytössä.

Kenelle suosittelisin sitä?

Suosittelisin AirReceiveriä ihmiselle, jolla on jo sopiva Android-laite ja joka haluaa kokeilla sen käyttöä vastaanottimena eri lähteille. Se sopii parhaiten kotitalouteen, jossa sisältö tulee vuorotellen iPhonesta, tietokoneelta ja muista DLNA-laitteista eikä aina ole selvää, mikä valmistajakohtainen menetelmä toimii. Se voi olla myös näppärä tapa jakaa lomakuvia tai musiikkia vieraille ilman, että jokainen etsii omaa kaapeliaan.

Jättäisin sen väliin, jos kaipaan täysin huolettoman television käyttöliittymän, käytän vain yhden suoratoistopalvelun sisältöä tai en halua selvittää lähiverkon perusasioita. Samoin jos en omista Android-laitetta, johon voin asentaa vastaanottimen, tämä ei ole itsenäinen televisiolaite vaan sovellus. Ostoa ennen mietin, mitä laitteita aion yhdistää ja millä sisällöllä; yksi onnistunut kokeilu omassa verkossa kertoo enemmän kuin pelkkä protokollien määrä.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan AirReceiver AirPlay Cast DLNA on loistava lisä mihin tahansa kotiin, joka kaipaa viihdepuolen parannusta. Se on helppo käyttää, erittäin yhteensopiva ja tarjoaa erinomaisen suorituskyvyn. Jos olet kyllästynyt kaapeleihin ja monimutkaisiin asennuksiin, tämä sovellus on todellakin kokeilemisen arvoinen.

Joten, miksi et kokeilisi sitä itse? Saatat yllättyä, kuinka paljon enemmän voit nauttia viihteestäsi tämän pienen, mutta tehokkaan sovelluksen avulla. Minun varovaisempi johtopäätökseni on, että se kannattaa valita selkeään tarpeeseen: usean lähetysmenetelmän vastaanottoon Android-laitteella, ei kaikkien kodin suoratoistoratkaisujen automaattiseksi korvaajaksi. Kun testaan ensin oman laiteparini, tarkistan lähiverkon ja pidän jaon hallinnassa, tiedän paremmin, saanko sovelluksesta juuri sen hyödyn, josta maksan.